Tilanne on muuttunut uusien verkkosukupolvien kuten 4G:n tai 5G:n tullessa markkinoille. Radioaaltojen ominaisuuksiin kuuluu, että signaalinvoimakkuus laskee vapaassa tilassa taajuuden neliöön. 5G- ja 2G-verkkojen taajuusero on lähes nelinkertainen, joten vapaan tilan vaimennus on yli 15-kertainen 5G:n ja 2G:n välillä. Sinällään osan ongelmasta korjaa mm. parantunut modulointi, diversiteetti ja koodausmetodit, jolloin 4G:ssä ja 5G:ssä riittää huomattavasti pienemmät signaalinvoimakkuudet kuin 2G:ssä. Vapaassa tilassa suurempi vaimennus ei siis ole ongelma, mutta sisätiloissa kyllä, mikä johtuu eri materiaalien vaimennuksesta.
Miksi sitten uudet verkot toimivat niin korkeilla taajuuksilla?
Yksinkertaisesti siksi, että silloin saadaan liikkumaan enemmän dataa. Esimerkiksi 4G:n kanavanleveys on enintään 20 MHz, kun 5G:ssä päästään 3,5 GHz taajuudella 100 MHz leveyksiin. Kärjistetysti sillä saadaan viisinkertainen määrä dataa liikkumaan 4G:hen verrattuna. 5G:ssä on myös tulossa myöhemmin noin 30 GHz:ssä toimiva taajuusalue, jossa kanavanleveys voi olla 400 MHz. Tällä taajuusalueella vapaan tilan vaimennus on jo lähes satakertainen 3,5 GHz alueella toimivaan 5G:hen.